ALKUPERÄ & HISTORIA
Marokkolaisen maton historia & alkuperä
Berberit kutsuvat itseään nimellä Amazigh – Free men, jota kuvaamaan on olemassa oma symbolinsa. Berber on Arabien antama nimitys ja se tulee latinan bárbaroksesta, “foreign, strange”. Berberien marokkolaisten mattojen kutomistaitojen tiedetään juontavan juurensa ainakin Islamia edeltäviltä ajoilta, luultavasti vielä paljon kauempaa. Kutomalla mattoja naiset pitävät yllä kulttuuriperintöä.
Nomadit ovat valmistaneet paimentolaismattoja omiin moninaisiin käyttötarkoituksiinsa. Berber-matot solmitaan puisissa pystykangaspuissa, jotka ovat maltillisien kokoisia, sillä niitä täytyy pystyä helposti kuljettamaan mukana, ottaen huomioon nomadien liikkuvan elämäntavan. Siksi vanhoissa marokkolaisissa Berber-matoissa leveys rajoittuu kahteen metriin, sen sijaan pituutta löytyy usein senkin edestä. Berber-mattojen solmutiheys ei ole yhtä tiheä kuin itämaisissa matoissa ja tämä on tyypillinen valmistustapa paimentolaismatoille, koska niitä on täytynyt pystyä helposti muuttamaan paikasta toiseen, ja näin ne myös muuntuvat useisiin käyttötarkoituksiin; lämmikkeeksi viitan tai takin tapaan, kauniina elementtinä seinällä tai lattialla, yksillöllisenä tai koko perheen nukkumapaikkana sekä istuinalusena tai vaan yleispätevänä huonekaluna, Atlas-vuoriston talvet ovat kylmiä ja luntakin saattaa sadella, on lämpimät villamatot tarpeen. Kesäaikaan matot käännetään tyypillisesti nukkapuoli alaspäin, siksi matoissa kääntöpuolikin on hyvin kaunis. Pienet matot on tehty pediksi lapsille ja heidän kasvaessaan mattoa on voitu jatkaa. Lapsen muuttaessa pois kotoa hän saa maton mukaansa. Matto toimittaa myös satulanvirkaa ratsastettaessa milloin aasilla, milloin kamelilla. Tähän käyttötarkoitukseen on käytetty pääasiassa Boucherouite- tai Kilim-mattoja. Jokainen matto on kiehtova ja omanlaisensa, ja juuri siinä niiden viehätys. Ne ovat aidosti taideteoksia, joiden arvostusta me MADesignilla haluame osaltamme ylläpitää.
Marokkolaiset matot ovat tärkeä osa Berber-naisten itseilmaisua. Heimojen naiset opettelelvat nuoresta lähtien kutomaan mattoja, se on heille ylpeyden aihe ja sanotaan, että ensimmäisen maton valmistuttua he tuntevat voimaa ja vahvuutta. Berber-naiset kutovat mattoja intuitiivisesti, designeja ei tyypillisesti tarkasti suunnitella etukäteen, vaan kuviot muodostuvat mattoa tehdessä. Joskus matto on kuin päiväkirja, johon eri symboleja ja kuvioita hyödyntäen solmitaan omia ajatuksia ja elämäntapahtumia, kuten vaikkapa lapsen syntymä. Mattojen kuvioiden inspiraation lähteenä on usein luonto. Esimerkiksi Saharan hienon pehmeän hiekan pinnassa voi nähdä vaikkapa aavikkohiiren jalanjäljet, jotka päätyvät kuvioksi mattoon. Tietty symboliikka toistuu usein matoissa, koska niihin liittyy vahvasti uskomukset. Esimerkiksi niin kutsutulla ”timanttikuviolla” uskotaan olevan suojeleva vaikutus. Berber-kirjain, joka vastaa z-kirjainta, tarkoittaa Amazigh, ”x” viittaa hedelmällisyyteen, monet symbolit liittyvät elämän kiertokulkuun. Marokkolaisista Berber-matoista tutut symbolit esiintyvät kylissä aina ovien kaiverruksista naisten kasvotatuonteihin. Toisinaan kutoja saattaa inspiroitua naapurin taitavan kutojan matosta ja ottaa siitä mallia. Amazigh naiset ovat vapaasieluisia ja matot saavat alkunsa puhtaasta mielikuvituksesta ilman vaikutteita länsimaisesta tyylistä. Siksi Berber-matot ovat niin ainutlaatuisia, eikä ole mitään vastaavanlaista.
Paimentolaisia asuu yhä edelleen syrjäseuduilla siellä minne tiet ei vie. He asuvat teltoissa, joita koristavat kauniit itsetehdyt matot ja elävät yksinkertaista ja vaatimatonta, mutta rikasta elämää eläinten ja luonnon ympäröimänä. Tämä kulttuuri on ikävä kyllä kokoajan vähenemään päin, sillä nuoret lähtevät usein ennemmin kyliin ja kaupunkeihin etsimään työtä, kuin jäävät elämään paimentolaiselämää.
Elämä pienissä Berber-kylissä on myös hyvin omavaraista. Tuhansia vuosia vanhat kädentaidot tulevat tarpeeseen ja lähes jokaisessa talossa on vähintään yksi aasi ja liuta kanoja. Elämänmeno on kaikin puolin hitaampaa, kiireetöntä. Iltaisin, kun työt on tehty, istuskellaan ulkona matolla ja katsellaan maisemia ja vuorten taakse hiljaa laskevaa aurinkoa samalla, kun juodaan minttuteetä ja seurustellaan.
Berberien talot ovat pieniä ja vaatimattomia, mutta sitäkin sympaattisempia. Kyläläisillä on usein yhteinen iso uuni leivän paistoa varten, johon jokainen tuo päivittäin itse leipomansa leivät paistumaan. Leipää kuluu paljon, sillä se on paitsi hyvää ja maittavaa myös ruokailuväline että traditio jokaisella aterialla. Paikallisten vieraanvaraisuus tekee aina vaikutuksen ja siinä onkin jokin yhdistävä tekijä, joka rikkoo kaikki rajat ja kielimuurit, kun kokoonnutaan pienen kylän tai koko perheen voimin syömään Taginea tai Couscousia valtavan isolta savi-astialta itsetehdyllä leivällä. Kaikki on samalla viivalla ja kunnioittavat toisiaan.
”Matto on huoneen sielu, joka kokoaa huonekalut yhteen. Oikeanlaisella matolla saa ihmeitä aikaan sisustuksessa. Mielummin liian suuri matto, kuin liian pieni. Kun matto on kestävä ja ajaton, niin hankintana se on verraton, sillä siinä on matto loppuelämäksi. Lisäksi ne sujahtavat helposti kauniiksi osaksi erilaisia sisustuksia tuoden lämpöä, tarinoita ja syvyyttä sekä mielenkiintoisen yksityiskohdan sisustukseen. Moni onkin marokkolaisen maton kertaalleen nähtyään sanonut, ettei paluuta entiseen ole, sillä livenä niiden laatu sekä viehätysvoima pääsevät todella oikeuksiinsa.” -Anniina Maukonen, Co-Founder MADesign Fi